Peruna ei siedä tulvaa

Pelloille kertyvä vesi hukuttaa herkästi perunan. Perunan juuristo säilyy hengissä veden alla pari päivää. Uudet, kehittyvät mukulat tukehtuvat ja alkavat mädäntyä jo muutamassa tunnissa. Tulvaveden madalluttamissa penkeissä mukulat jäävät pintaan, minkä seurauksena voi olla perunoiden paha vihertyminen. Läpimärkä penkki myös aktivoi ruton munaitiöitä, sydänmädän kehitystä ja bakteeritauteja sekä vapauttaa kuorirokon kestoitiöistä maltokaariviruksen pilaamaan perunansatoa, mutta heikentää esim. pahkahomeen kehitystä. 

Vakoihin kerääntynyt vesi pitää poistaa mahdollisimman nopeasti perunan hukkumisen estämiseksi. Maan kuivahdettua kulkukelpoiseksi tulvan tuhoamat penkit mullataan takaisin muotoonsa. Multaaminen rikkoo veden liettämät kuorettumat, palauttaa penkkien ilmanvaihdon sekä sekä pehmittää vakojen pohjat jälleen vettä läpäiseviksi.

Penkkejä kannattaa korjailla paikkausmultauksella vielä kukkivassakin kasvustossa. Silloin maata nostetaan penkin kylkiin ei enää penkin päälle. Kesän aikana veden alle jääneissä paikoissa on helposti odotettavissa niin suuria perunan laatuongelmia, että syksyllä perunat kannattaa nostaa näiltä alueilta erillään muusta sadosta.