Juuririkkakasvien torjunta sängestä (3.10.2011)

Glyfosaatti tehoaa nyt hyvin sateiden virkistämiin juuririkkakasveihin. Nyt on sopiva aika tarkastaa ensi vuonna perunalle tulevat pellot ja tarvittaessa ruiskuttaa juuririkkakasvit sängestä glyfosaatilla.

Varastoperunan nostoon ilman lämmettyä (3.10.2011)

Viikonvaihteessa siirryttiin lokakuuhun, ja säät väistämättä muuttuvat yhä syksyisemmiksi. Nyt kaikki nostokelpoiset hetket on käytettävä hyväksi. Syysaamut ovat kuitenkin lähelle puolta päivää kylmiä ja kosteita. Kylmässä nostettu peruna vaurioituu herkästi, joten varastoitavan tai aumattavan perunan nosto kannattaa keskittää iltapäivän puolelle, kun ilma on lämmennyt vähintään +5 asteeseen. Mahdollisuuksien mukaan nostoa jatketaan sitten pidempään illasta.

Hukkunut peruna (15.9.2011)

Kuluneen kesän sateet aivan ovat paikallisesti vaihdelleet voimak­kaasi. Rankimmat sateet ovat saattaneet osua siten, että peruna kärsii näkyvästi märkyydestä. Ensimmäisiä tunnistettavissa olevia liian märkyyden merkkejä ovat kukkakaalimaisiksi paisuneet korkkihuokoset.

Vesivaurioita kärsineillä lohkoilla on syytä tarkastaa ennen nostoa mukuloiden tila penkissä. Jo alle vuorokauden veden alla ollut peruna ei säily varastossa, vaikka se päällisin puolin näyttäisikin vioittumattomalta. Jos veden alle jääneet mukulat ovat vain pienellä alueella, tämä rajataan ja jätetään kokonaan nosta­matta. Lievissä vesivaurioissa, joissa ei pellolla päällisin puolin näy sadon huk­ku­misvioituksia, perunat kuivataan välittömästi noston jälkeen tehokkaasti. Satoa ei kuitenkaan viedä varastoon, vaan se markkinoidaan pois mahdolli­sim­man pian.

Jos sadon laatu näyttää käyttökelvottomalta tai niin paljon heikentyneeltä, että sen markki­noi­tavuus epäilyttää, vahinkoalasta kannattaa tehdä satovahinko­ilmoitus ja pyytää satova­hin­ko­tarkastusta.

Viimeiset rutontorjuntaruiskutukset nostojärjestys huomioiden (18.8.2011)

Ilmojen viilentyessä yökasteet lisääntyvät, ja olosuhteet perunaruton leviämiselle säilyvät edullisina. Ruttopaine onkin nyt suuri, ja rutto on viemässä ruiskuttamattomien kasvustojen varret kokonaan. Ammattiviljelmillä rutontorjunta on ollut säntillistä, ja sieltä tauti on pysynyt kohtalaisen hyvin kurissa. Ruttosuoja on syytä pitää aukottomana niin kauan, kun kasvustot ovat vihreitä. Rutoton kasvusto vähentää maatartunnan riskiä ensi kesänä.

Noston lähestyessä viimeisten torjuntaruiskutusten ainevalinnassa ja ajoituksessa huomioidaan myös suunniteltu nostojärjestys. Elokuussa nostettavilla viljelmillä voidaan käyttää enää lyhyen varoajan omaavia valmisteita. Pitkän varoajan vaativia aineita voi käyttää kasvustoihin, joiden nostot aloitetaan selvästi syyskuun puolella.

Lisää koloradonkuoriaislöydöksiä (18.8.2011)

Koloradonkuoriaisista on jo yli kolmekymmentä havaintoa, ja kaikki kuoriaislöydökset perustuvat ammatti- ja kotitarveviljelijöiden havaintoilmoituksiin. Uusimmat löydökset on tehty aikaisempien löydösten lähiseuduilta. 

Koloradonkuoriaisen suurin riskialue näyttää tällä hetkellä olevan Vaasa – Savonlinna -linjan eteläpuolinen alue. Perunakasvustosta voi nyt löytyä toukkapesäkkeitä tai aikuisia kuoriaisia.

Uusien kuoriaislöydösten paikantaminen vielä tänä kesänä on ratkaisevaa torjuntatyön jatkolle. Mikäli kuoriaisia ei saada torjuttua tai ne jäävät havaitsematta, aikuiset kuoriaiset kaivautuvat maahan talvehtimaan. Keväällä maan lämmettyä, heti perunan taimettumisen jälkeen, talvehtineet kuoriaiset nousevat kasvustoon syömään ja lisääntymään. Kuoriaisten määrä kertaantuu nopeasti monisatakertaiseksi, ja torjunta vaikeutuu huomattavasti, jos uudet kuoriaissukupolvet löytävät lähistöltä uusia elinalueita.

Evira kehottaa kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitä tarkkailemaan edelleen tiiviisti kasvustoja ja ilmoittamaan kuoriaisepäilyistä tai -havainnoista Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407 (klo 9–20, myös viikonloppuisin). Perunan nostonkin jälkeen kuoriaisia voi löytyä pelloilta perunan jättövarsista, sillä uusia aikuisia kuoriaisia nousee nyt maahan koteloituneista toukista vielä syyskuussakin.

Koloradonkuoriaisia tarkkailemaan (2.8.2011)

Koloradonkuoriaisen esiintymisalue ulottuu nyt eteläisessä Suomessa Etelä-Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Etelä-Karjalaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilannekatsauksen mukaan koloradonkuoriaisia on 2. elokuuta mennessä tavattu 20 esiintymää.

Perunakasvustosta saattaa löytyä toukkapesäkkeitä ja aikuisia kuoriaisia. Kasvustossa voi myös olla täysin lehdettömäksi syötyjä perunanvarsia, joissa ei enää ole toukkia tai aikuisia. Se osoittaa, että toukat ovat kaivautuneet maahan koteloitumaan. Maasta kuoriutuneita toisen polven aikuisia tavattiin ensimmäisen kerran 27. heinäkuuta.

Kuoriaisten havainnoinnilla ja torjunnalla on nyt kiire, jotta torjumatta jääneet uudet aikuiset eivät syönnin jälkeen pääsisi talvehtimaan. Evira pyytää kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitä tarkkailemaan kasvustoja ja ilmoittamaan epäilyistä tai havainnoista, myös lehdettömistä pesäkkeistä Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407.

Perunan kehitys edellä normaalista (2.8.2011)

Perunakasvustojen kukinta on päättynyt tai lopuillaan, ja aikaiset lajikkeet alkavat tuleentua.  Lämpimän kasvukauden ansiosta perunan kehitys on edellä normaalista, joten on odotettavissa, että peruna tuleentuu nostokuntoon tavanomaista aikaisemmin. Tuleentuneen ruokaperunan nostoa ei tarvitse kiirehtiä, elleivät märkyys ja nostovaikeudet uhkaa.

Seittiruven välttäminen siementuotannossa (2.8.2011)

Siemenperunan varsistonhävitystä ajoitettaessa pitää ottaa huomioon, että seittiruven muodostumisen ehkäisemiseksi peruna on syytä nostaa 7–14 vuorokauden kuluessa varsiston hävityksestä. Peruna säilyy puolilämpimässä varastossakin, kunhan se on tervettä ja siinä on kunnollinen kuori. Peruna pitää puhaltaa pintakuivaksi ennen varastointia. Varastoinnin alkuviikkoina lämpötila voi olla 12–15 C ja suhteellinen kosteus melko korkea, jolloin haavaumat korkkeutuvat hyvin.

Rutontorjuntaan lyhyen varoajan valmisteita (2.8.2011)

Heinäkuun sateiden ja kosteanlämpimien öiden seurauksena ruttoa esiintyy nyt monissa perunakasvustoissa. Ruttoruiskutuksia on edelleen jatkettava säännöllisesti, ruttoisissa kasvustoissa viikoittain, muualla noin 10 päivän välein. Nostojen lähestyessä kannattaa siirtyä lyhyen varoajan valmisteisiin. Ranmanin ja Shirlanin varoaika on 7 vrk, ja ne suojaavat myös mukularutolta. Mukularuton alttiilla lajikkeilla mukularuton riski on todellinen etenkin, jos penkki repeilee runsaan sadon vuoksi.  Tarvittaessa avuksi voi ottaa kemiallisen varsistonhävityksen, sillä ruton itiötuotanto loppuu varsien kuollessa. 

Uusia koloradonkuoriaisesiintymiä (26.7.2011)

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilannekatsauksen mukaan koloradonkuoriaisia on 26.7. mennessä tavattu 11 esiintymää eri puolilla Etelä-Suomea. Läntisimmät löydökset ovat Varsinais-Suomessa ja itäisimmät Kouvolassa ja Joutsassa. Mahdollisista koloradonkuoriaishavainnoista ja ­epäilyistä pitää ilmoittaa Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407.

Koloradonkuoriaisen toukkapesäkettä ei saa lähteä omatoimisesti hävittämään, koska se vaikeuttaa jatkossa tehtäviä torjuntatoimia. Tärkeintä onkin tehdä välittömästi havaintoilmoitus ja jäädä odottamaan tarkastajan saapumista paikalle. Pesäke kannattaa peltolohkolla merkitä esimerkiksi pitkällä kepillä, jotta se löytyy helposti uudestaan.

Peruna-ankeroinen alkaa näkyä (26.7.2011)

Tehoisan lämpötilan summa on ylittänyt 600 °Cvrk kaikilla keskeisillä perunantuotantoalueilla, mikä merkitsee, että peruna-ankeroisen kystat alkavat olla tunnistettavan kokoisia. Jos perunakasvustosta löytyy enemmän tai vähemmän kraaterin muotoisia kitukasvuisia laikkuja, joissa perunan juuret ovat lyhyet ja haaroittuneet ja kasvusto näyttää kärsivän veden puutteesta, on syytä epäillä peruna-ankeroista.

 Ankeroinen näkyy perunan juurten sekä hyvin runsaassa esiintymässä myös rönsyjen ja mukuloiden pinnoilla keltaisina tai valkoisina pullistumina, kystoina. Myöhemmin keltaperuna-ankeroisen kystat kellastuvat, kun valkoperuna-ankeroisen kystat pysyvät lähes valkoisina. Syksyyn mennessä kummankin lajin kystat tummuvat lähes mustiksi, irtoavat ja jäävät maahan lisääntymiskelpoisena useiksi vuosiksi. Sekä kelta- että valkoperuna-ankeroinen on vaarallinen kasvintuhooja, josta on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.

Koloradonkuoriaisia löydetty (18.7.2011)

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sai viime torstaina 14.7. tiedon tämän kesän ensimmäisestä koloradonkuoriaisesiintymästä Päijät-Hämeessä Sysmästä. Viikonvaihteessa esiintymä tavattiin myös Kouvolassa ja Varsinais-Suomen Nousiaisissa. Löydöksissä oli kaiken ikäisiä toukkia, osassa myös aikuisia ja munia. Löydöspaikkojen kuoriaiset ovat saattaneet tulla jo kaksi viikkoa sitten ukkosrintamien mukana.

Löydösten perusteella koloradonkuoriaisia saattaa löytyä nyt laajalti koko eteläisen ja itäisen Suomen alueelta, ehkä myös pohjoisempaa kuin tällä hetkellä tiedossa olevat löydökset. Evira kehottaakin kaikkia perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöitä tarkkailemaan huolellisesti viljelmiään koloradonkuoriaisen varalta. Mahdollisista koloradonkuoriaishavainnoista ja ­­-epäilyistä pitää ilmoittaa Eviran päivystysnumeroon 040 801 4407.

Galera-vioitus perunalla (16.7.2011)

Viime vuonna öljykasvilohkoilla käytetyn Galeran klopyralidi-maajäämä on paikoin vioittanut perunaa tänä kesänä. Peruna on herkkä klopyralidille, ja klopyralidin hajoaminen viime kesän kuivissa oloissa on ollut normaalia hitaampaa. Oireet näkyvät selvimmin latvalehdissä ryppyisinä, lusikkamaisiksi kovertuneina lehdyköinä. Vioitus on voimakkainta Galeran päällekkäin ajokohdissa. Ota Galeran vioitusriski huomioon ensi vuoden viljelysuunnittelussa.

Lehtilannoitus vain tarvittaessa (16.7.2011)

Perunan lehtilannoitus ei ole yleensä kannattavaa, mikäli kevään lannoitus on ollut tasapainossa ja muu viljelytekniikka kohdallaan. Runsaiden sateiden alueilla vesi on kuitenkin saattanut huuhdella karkeimmista maista liukoisen typen niin vähiin, että kasvustoissa on selvästi typenpuutteen aiheuttamaa vaalenemista. Jos ympäristötuen typpiraja ei tule vielä vastaan, typpitäydennykseen voi käyttää ruttoruiskutuksen yhteydessä (ei kuitenkaan Epokin, Revuksen eikä Tattoon kanssa) lehtilannoitteena kaliumnitraattia, magnesiumnitraattia, typpiliuosta tai ureaa 5–10 kg N/ha. Kaliumnitraatti sopii erityisesti tilanteisiin, joissa pellon heikon kalitilan seurauksena on tarvetta myös täydentävään kalilannoitukseen. Lannoitus on tehtävä ennen kukinnan päättymistä.

Ruttoa löytyy jo (9.7.2011)

Runsaita sateita saaneilla alueilla ruttoa esiintyy jo. Jokioisten lisäksi ruttohavainnosta on ilmoitettu jo ainakin Keski-Pohjanmaalta. Se tarkoittaa, että rutto leviää nyt myös ilmateitse aina, milloin kasvusto on kostea ja sää pilvinen. Märillä alueilla toinen ruttoruiskutus on ajankohtainen, ja kuivilla alueilla ensimmäinen ruiskutus on tehtävä viimeistään nyt.

Ruttoa torjumaan (5.7.2011)

Ruttoa on tavattu 4. heinäkuuta Jokioisissa. Ruttoa voi esiintyä jo muuallakin paikoissa, joissa on saatu viime viikkoina runsaita sateita ja joissa rutto on säilynyt maassa. Märillä alueilla ensimmäinen ruttoruiskutus on tehtävä pikaisesti. Kuivilla alueilla rutontorjunta kannattaa aloittaa viikon kuluessa.

Varrenkasvuvaiheessa tehtäviin ruiskutuksiin sopivat parhaiten kasvavia lehtiä suojaavat valmisteet, joita ovat Epok ja Ridomil, Tyfon, Revus ja Ranman. Epok suojaa myös pahkahomeelta eli varsikuoliolta. Turvallinen ruiskutusväli lehvästön kiivaimman kasvun vaiheessa on normaalioloissa 7 vrk ja kovassa ruttopaineessa 5 vrk. Kukinnasta eteenpäin ruiskutusväli voidaan pidentää 10–12 päivään.

Galera-jäämä vioitti perunaa (2.7.2011)

Hiljattain on ilmennut jokunen tapaus, jossa perunantaimisto kärsii kasvuhäiriöstä. Kasvuhäiriö on esiintynyt pellonosissa, joissa on viime vuonna torjuttu Galeralla rikkakasveja rypsistä. Galera sisältää klopyralidia, jolle peruna on herkkä.

Tarkasta rikkakasvitorjunnan onnistuminen (29.6.2011)

Rikkakasvitorjunnan onnistuminen kannattaa tarkastaa viimeistään nyt. Kesäkuun alussa kuivissa oloissa tehdyt rikkakasviruiskutukset eivät välttämättä tehonneet riittävästi kiertotattareen. Senkor-ruiskutuksissa on saattanut jäädä myös mataraa. Valvatti on helpoin torjua 4–6-lehtivaiheessa ja juolavehnä 3–4-lehtivaiheessa. Rikkakasvien torjuntaan perunataimistosta voi käyttää Titusta ja Monitoria, ei kuitenkaan pohjavesialueilla, sekä valikoivia juolavehnähävitteitä. Pohjavesialueilla voidaan torjua ainoastaan juolavehnää ja hukkakauraa tietyillä valikoivilla juolavehnähävitteillä.

Rutontorjunta alkamassa (29.6.2011)

Juhannusviikolla saatiin monin paikoin runsaita sateita, joiden seurauksena maahan pesiytynyt rutto on saattanut aiheuttaa tartuntoja. Mahdolliset juhannuksen aikaiset tartunnat puhkeavat näkyviksi oireiksi lähipäivinä. Ruton alkamista Suomessa seurataan, ja ruttohavainnoista voi ilmoittaa MTT:lle asko.hannukkala@mtt.fi tai marjo.segerstedt@mtt.fi. Ruton seurantatiedot löytyvät linkistä www.euroblight.net.

Sateita saaneilla alueilla ensimmäinen ruttoruiskutus kannattaa ajaa näinä päivinä ruton maasaastunnan riskilohkoille. Etenkin rutonarat lajikkeet kannattaa suojata. Muuallakin ensimmäinen ruiskutus tullee ajankohtaiseksi heinäkuun ensimmäisellä viikolla, koska kasvustot kehittyvät nyt nopeasti. Varrenkasvuvaiheessa tehtäviin ruiskutuksiin sopivat parhaiten kasvavia lehtiä suojaavat valmisteet, joita ovat Epok ja Ridomil sekä kosketusvaikutteisista Revus ja Ranman. Epok suojaa myös pahkahomeelta eli varsikuoliolta.

Ruttoa odotellessa (23.6.2011)

Perunaruttoa on tavattu Etelä-Ruotsissa sekä Norjassa maan keskiosassa saakka. Suomessakin sää on viimeaikaisten sateiden myötä muuttunut rutolle suotuisaksi. Perunakasvustoista voi löytyä ruttoa heinäkuun alkupäivinä ja varhaisperunasta jopa aiemmin.Ruton alkamista Suomessa seurataan, ja seurantatiedot löytyvät linkistä www.euroblight.net. Ruttohavainnoista voi ilmoittaa MTT:lle asko.hannukkala@mtt.fi tai marjo.segerstedt@mtt.fi.

Kesäkuun alkupäivinä taimettuneet rutonarat lajikkeet kannattaa suojata rutolta jo kesäkuun viimeisellä viikolla. 

Luteita perunantaimistossa Ylistarossa (23.6.2011)

Kesäkuun puolivälissä Perunantutkimuslaitoksen koekentällä Ylistarossa havaittiin runsaasti luteita. Vioituksia oli eniten edeltäneen helleviikon (vk 23) aikana taimettuneissa perunoissa. Luteiden imemät lehdykät ovat kurttuisia ja kupruisia. Imentävioitus voi vioittaa verson kasvupistettä niin, että verso haaroittuu epänormaalisti.

Aikaisessa kasvuvaiheessa ludevioitukset voivat hidastaa perunan kasvua niin runsaasti, että torjuntaruiskutukset ovat tarpeen. Torjuntaan voi käyttää ainakin Karatea ja Sumi-Alphaa. Pahasti kärsinyttä ja vaalentunutta kasvustoa voi virkistää myös antamalla samalla lehtilannoituksena lisätyppeä enintään 10 kg/ha. Sadonkorjuun kynnyksellä oleviin varhais- ja kesäperunakasvustoihin ruiskutuksista tuskin on enää hyötyä.

Perunanistutukset aloitettu Ylistarossa (13.5.2011)

Runsasluminen talvi kääntyi pääsiäisen aikaan ennätysvauhtia kevääksi, ja Ilmatieteen laitoksen mittauksien mukaan terminen kasvukausi käynnistyi Ylistaron seudullakin noin viikkoa keskimääräistä varhaisemmin jo huhtikuun 20. päivän tienoilla. Lähes kaikkialla koko toukokuun alkupuolen aurinkoisena ja sateettomana pysytellyt sää on suosinut kevättöiden etenemistä, ja perunanistutukset ovat pitkällä keskeisimmillä perunanviljelyalueilla.

Perunantutkimuslaitos vuokrasi Ylistarossa runsaat kuusi hehtaaria peltoa tutkimusaseman vierestä tutkimuskäyttöön. Kuluneen viikon aikana koekentälle on istutettu jo useita kokeita. Lisäksi tänä vuonna kokeita tehdään useilla perunanviljelijöiden pelloilla sekä laboratorioissa. Samalla tutkimuksessa syvennetään yhteistyötä MTT:n, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä laboratorioiden kanssa.

Uusi alku (28.2.2011)

Maaliskuun 1. päivästä 2011 alkaen Perunantutkimuslaitos toimii Seinäjoen Ylistarossa  MTT Ylistaron kanssa yhteisissä tiloissa. Uusi osoitteemme on Alapääntie 104, 61400 Ylistaro. Puhelinnumerot ja www-osoite pysyvät entisinä.

Muuton myötä likipitäen laitoksen koko henkilöstö vaihtuu. Uutena johtajana aloittaa MMM, agronomi Jussi Tuomisto ja tutkimusagrologina Ari Perälä. Entinen johtaja Paavo Kuisma jatkaa toistaiseksi neuvonnallisissa ja koulutuksellisissa erityistehtävissä Lammilta käsin. Anne Rahkonen jatkaa Hollolasta käsin tutkijana siirtymäkauden, kunnes Ylistaroon saadaan valittua uusi tutkija. Raili Ali-Kippari hoitaa Hämeenlinnasta käsin etätyönä TUOTTAVA PERUNA ­-lehden toimitussihteerin tehtävät tämän vuoden 2011 loppuun, ja Petra Paasikivi on lupautunut hoitamaan laitoksen maksuliikenteen ja muun taloushallinnon kotoaan Hauholta käsin muutaman kuukauden siirtymäkauden niin pitkään, että Ylistaroon on valittu uusi tutkimussihteeri.

PETLAn muutto (18.2.2011)

Perunantutkimuslaitos siirtyy Lammilta Seinäjoen Ylistaroon 1.3.2011. Muuton vuoksi puhelin- ja sähköpostiyhteytemme ovat poikki 26.2.2011–3.3.2011 välisen ajan. Muutoinkin olemme hyvin huonosti tavoitettavissa 21.2.–1.3. muuttokiireiden keskellä.

Tuotantotarvikkeet tilaukseen (26.1.2011)

Kohtuullisella hintatasolla sujuva ruokaperunakauppa on jouduttanut siemenperunan myyntiä siinä määrin, että osasta lajikkeita ainakin toinen kokoluokka on jo loppuunmyyty. Jos et ole vielä tilannut siemenperunoita tulevaksi kevääksi tai aiot vielä täydentää tilaustasi, on aihetta kiirehtiä.

Myös lannoitetilauksilla alkaa olla kiire. Helmikuun alun jälkeen peruna- ja puutarhalannoitteiden saatavuus voi olla sattumanvaraista.

Kasvinsuojeluaineidenkin osalta ennakkokaupan aika alkaa olla käsillä. Ennakkoon ostamalla voi varmistaa riittävän määrän sopivia tuotteita, ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. 

Vuoden 2010 tiedotteet

Vuoden 2008 tiedotteet

Vuoden 2007 tiedotteet

Takaisin etusivulle