Varaston lämpötila hallitusti alas (2.11.2010)
Ensimmäisten viikkojen lämpökäsittelyn jälkeen perunavaraston
lämpötila lasketaan hitaasti alas, jotta vältetään loppusyksyn säälle
tyypillisten lyhyiden lämpöjaksojen aiheuttamat lämpötilan heilahtelut
varastossa. Terveen perunasadon jäähdyttäminen lopulliseen noin +4
asteen varastolämpötilaan voidaan huoletta tehdä vasta marraskuun
aikana, sillä perunan itämislepo alkaa purkautua vasta
marras–joulukuussa.
Lue lisää...
Nostojen jälkeen (22.10.2010)
Perunan nostojen jälkeen on aika käydä läpi kesän satotulokset
sekä varastoon tuodun perunan kunto. Muutenkin huomio kannattaa
nostokiireiden tauottua kohdistaa tulevaan ja menneen kesän kokemukset
vielä hyvässä muistissamiettiä muun muassa viljelykierto- ja
lajikeasioita.
Maahan jäänyt peruna (18.10.2010)
Maahan jäänyt peruna kuolee parhaiten, kun syyskynnön sijaan
ajetaan aivan talven kynnyksellä kevytmuokkaukseen tarkoitetulla
kultivaattorilla tai lautasäkeellä pariin kertaan noin viikon välein.
Muokkauksessa maan pintaan paljastuneet perunat tuhoutuvat pakkasissa
eivätkä enää keväällä ala kasvaa tai toimi tautien saastuntalähteinä.
Tyvimätäiset erät tehokuivaukseen 30.9.2010)
Tyvimätää on esiintynyt yksittäisissä erissä jopa melko
runsaasti, mikä saattaa aiheuttaa vähintään hajuhaittaa
varastointikauden alussa. Riskierien täytyisi saada muuta varastoa
runsaammin tuuletusta siihen asti, kunnes mädäntyneiden mukuloiden enin
kosteus on haihtunut. Kuivaaminen täytyisi kuitenkin pystyä
suorittamaan niin, että ei aiheuteta liialla tuulettamisella
painotappioita muulle varastolle.
Nostossa huonosti irtoavat mukulat (23.9.2010)
Kulunut kesä on ollut
monella tavoin
haasteellinen perunanviljelijälle. Nostokauden edetessä ja nostojen
siirtyessä
myöhäisiin, reheväkasvuisiin lajikkeisiin ongelmaksi on muodostumassa
mukuloiden huono irtoavuus rönsyistä.
Rehevien varsistojen
murskaus
helpottaa jonkin verran nostoa. Varsistonhävitysaineista Spotlight
tuleennuttaa
rönsyjä parantaen mukuloiden irtoamista, tosin vaikutus alkaa tuntua
vasta 2–3
viikon kuluttua ruiskutuksesta. Siksi Spotlightin hyöty näin myöhään
käytettynä
alkaa olla kyseenalainen, koska sääriskin vuoksi nostoa ei voi enää
pitkään
lykätä.
Lue lisää...
Sadon laatuvirheet alkavat näkyä (30.8.2010)
Kuluneen
kesän kuumuuden ja kuivuuden
seurauksena mukuloissa voi ilmetä laatuvirheitä, jotka eivät näy
päällepäin. Kasvukaudella
äkillisesti vaihtuneet kosteusolot, eli sade kasvun pysäyttäneen
kuivuuden
jälkeen on voinut saada mukuloiden solukot repeilemään. Seuraukset
ilmenevät
mustasydämisyytenä ja onttoutena tai kasvuhalkeamina. Mustasydämisyyden
aiheuttajaksi on
epäilty myös kuumissa oloissa kehittynyttä hapenpuutetta.
Ruskolaikku, kehittyy, kun
kasvi ei kuivuuden vuoksi kykene ottamaan maasta riittävästi kalsiumia.
Mallon
sisäisiä
ruskettumia on tavattu Siiklissä ja muutamissa muissa herkissä
lajikkeissa. Myös
mukularutto aiheuttaa ruskettumia
maltoon, mutta ruton ruskettuma alkaa aina mukulan pinnasta ja näkyy
kuoren
läpi.
Maltokaariviroosi
saa aikaan ruskeita kaaria
tai renkaita mukulan maltoon. Maltokaariviroosin saastuttamilla
pelloilla
oireet puhkeavat lähiaikoina sään viiletessä. Satonäytteissä oireiden
puhkeamista voidaan jouduttaa säilyttämällä näytteitä jonkin aikaa
jääkaappilämpötilassa. Suurin riski oireiden puhkeamiseen on alueilla,
joilla
perunan taimivaiheen ja kukinnan välisenä aikana tuli runsaita sateita
tai
sadetettiin suuria vesimääriä.
Kasvuolot
vaikuttavat perunan fysiologiaan (27.8.2010)
Viime
päivinä on tavattu uuden sadon
mukuloita, jotka ovat alkaneet kasvattaa itukuopasta uutta itua tai
mukulanalkua. Ilmiön on laukaissut kasvuolojen normalisoituminen kuuman
ja
kuivan jakson jälkeen. Sellaisten mukuloiden malto voi olla lasittuneen
kuultava, mikä heikentää erän ruokaperunalaatua.
Kuivan
kasvukauden jälkeen tietyt lajikkeet,
kuten Asterix, voivat olla vaikeita höyrykypsennettäviä loka -
marraskuussa. Tilanteeseen
voi varautua varaamalla kyseiselle ajanjaksolle vaihtoehtoista,
helpommin
kypsyvää lajiketta.
Lue lisää...
Koenosto avuksi sadon arviointiin (17.8.2010)
Perunakasvustot
alkavat olla niin pitkällä, että on aika tehdä koenosto,
jossa arvioidaan sadon kehitys ja soveltuvuus suunniteltuun
käyttötarkoitukseen
sekä nostojärjestys. Koenostossa tulevat ilmi myös mahdolliset laatuun
vaikuttavat
yllätykset kuten rupi.
Satoarviota varten nostetaan perunat kahdelta rivimetriltä 2–3
kohdasta/hehtaari lohkon keskimääräistä kasvustoa kuvaavista paikoista.
Nostettu sato punnitaan ja lasketaan hehtaarisadoksi käyttäen rivivälin
mukaista muuntokerrointa.
Lopullisen sadon arvioimiseksi
mitattuun satoon lisätään arvioitu lisäkasvu. Kukinnan loppuvaiheessa
lisäkasvu on noin 800 kg/ha päivässä. Tämän jälkeen lisäkasvu jatkuu
noin puolentoista viikon ajan tasolla 500 kg/ha päivässä ja vielä
viikosta vajaaseen kolmeen viikkoon noin 300 kg/ha tasolla
Siemenperunan varsistonhävitys (13.8.2010)
Lämmin ja kuiva kesä on jouduttanut perunan kasvua niin, että
varhaisimmilla siempenperunaviljelimillä aloitellaan lähiaikoina
nostoja. Kuivuudesta kärsineillä alueilla siemenperunan
varsistonhävitystä ei kannata kuitenkaan kiirehtiä. Kuivissa oloissa
Reglone voi vioittaa mukuloita, jos se ruiskutetaan vihreään, kasvussa
olevaan kasvustoon. Jopa pelkkä mekaaninen varsien poisto saattaa
vioittaa mukulaa.
Reglonen käyttö varsiston tuhoamiseen on sitä turvallisempaa,
mitä pitemmälle kasvusto ehtii kellastua ennen ruiskutusta. Lisäksi
varsien murskaus ennen ruiskutusta pienentää mukuloiden
vioittumisriskiä. Murskaus ja sen jälkeinen Spotlight Plus -ruiskutus
ei vioita mukuloita kuivissakaan oloissa, joten se on suositeltavampi
tapa kasvustoissa, joiden kasvu ei ole vielä päättynyt.
Seittiruven ja piilevän kuivamätätartunnan (Phoma-mätä) riski
kasvaa voimakkaasti varsistohävityksen jälkeen. Siemenlohko tulisi
siksi nostaa kahden viikon kuluessa varsistohävityksestä.
Ensimmäinen koloradonkuoriaislöytö (4.8.2010)
Evira ilmoittaa, että maanantaina 2. elokuuta tehtiin tämän
kesän ensimmäinen koloradonkuoriaishavainto Kaakkois-Suomessa
Parikkalan kunnassa perunan kotitarveviljelmältä. Perunapellossa oli
koloradonkuoriaisen lukuisien toukkien muodostama pesäke, jossa oli
sekä pieniä että jo lähes täysikasvuisia toukkia.
Tässä löydöksessä lisääntymiskykyinen aikuinen kuoriainen on
ollut pellossa jo ennen Asta-myrskyä. Asta-myrskyrintaman mukana on
kuitenkin saattanut tulla myös koloradonkuoriaisia, ja Evira pyytää
Kaakkois-Suomen kaikkia myrskyrintaman alueella olevia perunan ammatti-
ja kotitarveviljelijöitä tarkkailemaan tiiviisti viljelmiä
koloradonkuoriaisen varalta.
Lue lisää...
Peruna-ankeroinen tunnistettavissa (30.7.2010)
Vuosi vuodelta laajenevat kitukasvuiset laikut perunapellossa
saattavat viitata peruna-ankeroissaastuntaan. Ankeroisen vioittamassa
perunassa on lyhyet ja haaroittuneet juuret ja kasvi näyttää kärsivän
veden puutteesta. Saastunnan aiheuttajana on todennäköisimmin
keltaperuna-ankeroinen, josta on maassamme pysyvä kanta, mutta
valkoperuna-ankeroislöytöjen jälkeen senkään mukanaolo ei ole pois
suljettu.
Oireileva kasvusto on syytä tutkia nostamalla perunayksilöitä
maasta. Heinä–elokuun vaihteen tienoilta alkaen ankeroinen näkyy
perunan juurten pinnoilla keltaisina tai valkoisina pullistumina,
kystoina. Sekä kelta- että valkoperuna-ankeroinen ovat vaarallisia
kasvituhoojia, joista on ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille.
Lue lisää...
Koloradonkuoriainen voi saapua kaakkoisten ilmavirtausten
mukana (26.7.2010)
Koloradonkuoriaista ei ole tänä vuonna vielä löytynyt
Suomesta. Lähialueillamme Baltiassa, Luoteis-Venäjällä ja
Valko-Venäjällä koloradonkuoriaisella on kuitenkin vahva ja
elinvoimainen kanta, josta kaakkoiset ukkosrintamat saattavat tuoda
mukanaan runsaastikin kuoriaisia. Koloradonkuoriaisten leviämisriski on
suurin etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa, ja näillä alueilla
kannattaa seurata lähiviikkojen aikana tarkoin kaikkia
perunaviljelyksiä jokaisen kaakosta saapuneen tuulisen ukkosrintaman
jälkeen. Lisää aiheesta on EVIRAn tiedotteissa.
Kukintavaiheessa mukulat kasvavat kiivaasti (23.7.2010)
Perunan varsiston kasvu on laantunut, ja peruna kukkii
parhaillaan. Mukuloiden kasvu on hyvässä vauhdissa. Mukulaluku on jo
määräytynyt, mutta mukulakokoa voidaan kasvattaa pitämällä kosteusolot
tasaisina. Myös ruokaperunan laatuvirheitä ehkäistään pitämällä maan
kosteus tasaisena mukuloiden kiivaan kasvun aikana.
Kuivuuden seurauksena rupea (23.7.2010)
Perunarupi viihtyy kuivissa oloissa. Kuivuudesta kärsineillä
alueilla on odotettavissa perunarupea. Rupitartunta on tapahtunut
mukulanmuodostusvaiheessa ja vähän sen jälkeen, joten
ruventorjunta-aika kastelemalla on jo ohi. Rupioireet näkyvät muutaman
viikon kuluessa tartunnasta.
Rutontorjunta helpottuu (23.7.2010)
Rutontorjunta helpottuu varsiston kasvun laannuttua.
Kukinnasta alkaen noin 10 vuorokauden ruiskutusväli on riittävä.
Ruiskutusohjelman keskivaiheille kannattaa sijoittaa edullisia
kosketusvaikutteisia aineita.
Lämpimät yöt suosivat ruttoa (15.7.2010)
Vähäinenkin sade tai sumu mahdollistaa ruton leviämisen
sulkeutuvissa kasvustoissa etenkin, kun yöt ovat lämpimiä. Ruttoa voi
löytyä jo Pohjois-Pohjanmaata myöten. Kukkivissa kasvustoissa toisella
ruiskutuksella on jo kiire. Myöhään taimettuneissa pelloissa
ensimmäinen ruiskutus pitää olla tehtynä.
Lehtilannoitus vain tarvittaessa (15.7.2010)
Perunan lehtilannoitus ei ole yleensä kannattavaa, mikäli
kevään lannoitus on ollut tasapainossa ja muu viljelytekniikka
kohdallaan. Runsaimpien sateiden alueilla vesi on kuitenkin saattanut
huuhdella karkeimmista maista liukoisen typen ja kaliumin vähiin. Typen
puute näkyy kasvustojen vaalenemista. Jos ympäristötuen typpiraja ei
tule vielä vastaan, typpitäydennykseen voi käyttää ruttoruiskutuksen
yhteydessä (ei kuitenkaan Epokin eikä Revuksen kanssa)
lehtilannoitteena kaliumnitraattia, magnesiumnitraattia, typpiliuosta
tai ureaa 5-10 kg N/ha. Kaliumnitraatti ja kaliumsulfaatti sopivat
tilanteisiin, joissa pellon heikon kalitilan seurauksena on tarvetta
täydentävään kalilannoitukseen. Lannoitus on tehtävä ennen kukinnan
päättymistä.
Peruna tarvitsee nyt vettä (8.7.2010)
Mukuloiden kehityksen alussa peruna on herkässä
kehitysvaiheessa. Riittävä vesi ja tasaiset kosteusolot ovat nyt
tarpeen runsaan ja hyvälaatuisen sadon saavuttamiseksi. Lämpimän, jopa
helteisen, sään ennustetaan jatkuvan, mikä tarkoittaa suurta
haihduntaa, jopa 4-5 mm/vrk. Tällaisella säällä sadetus kannattaa
aloittaa ennakoiden sadettamalla kohtuullisia vesimääriä jo ennen kuin
peruna alkaa kärsiä vedenpuutteesta. Näin kastelukapasiteetti saadaan
riittämään paremmin.
Lue lisää...
Rutontorjunnalla on kiire (8.7.2010)
Ruttoa on löytynyt Etelä-Suomesta paikoin viime
viikonvaihteesta lähtien. Viime päivien ukkoskuurot kasvattaneet
ruttoriskiä, minkä vuoksi ensimmäinen ruttoruiskutus on tehtävä
sateita saaneilla alueilla kiireesti. Ensimmäiseen ruiskutukseen
suositeltavia torjunta-aineita ovat kasvissa hyvin liikkuvat Ridomil ja
Epok sekä lehden laajenemiskasvua suojaavat Revus, Ranman, Acrobat,
Tyfon, Tanos ja Curzate. Uuden kasvun suojaamiseksi ruiskutusväli voi
olla varrenkasvuvaiheessa korkeintaan 5-7 päivää. Kukinnasta eteenpäin
ruiskutusväliä voidaan pidentää sään salliessa. Mankotsebi valmisteet
ovat hyviä perusaineita ruiskutusohjelman keskivaiheilla, kun
varrenkasvu on laantunut. Torjunta-aineiden käyttöohjeet löydät EVIRAn kasvinsuojeluainerekisteristä.
Lue lisää...
Ruttoa Etelä-Suomessa (5.7.2010)
Lammilla ja Hollolassa lehti- ja varsiruttoa löytyi 4. - 5.
heinäkuuta muutamista nupulla olevista perunakasvustoista. Kyseisillä
alueilla juhannuksena sattuneet runsaat sateet edistivät ruton
puhkeamista. Ruttoruiskutukset on syytä aloittaa tällä viikolla
alueilla, joilla perunan taimettumisen jälkeen on saatu runsaita
sateita.
Ruttokin jo huomioon (24.6.2010)
Ruotsissa ruttoa on havaittu varhaisperunan tuotantoalueilla
jo joitakin aikoja sitten ja nyt uutisen mukaan myös Itä-Göötanmaalla.
Kun sateita on riittänyt, olosuhteet ovat meilläkin rutolle
suosiolliset. Varsinkin harson alaisilla varhaisperunaviljelmillä on
syytä seurata tarkoin mahdollista ruton puhkeamista ja varautua
torjuntaan tai pikaiseen sadonkorjuuseen ruttosaastunnan ilmaannuttua.
Lue lisää...
Rikkakasvintorjunta (9.6.2010)
Toukokuun puolivälissä istutettu peruna on taimettumassa.
Viikonlopuksi on ennustettu sateita, joten pian taimettuvien lohkojen
oikea rikkakasvien ruiskutusajankohta on hyvä arvioida nyt.
Sääennustetta, perunan kehitystä ja rikkakasvilajistoa on syytä
seurata, jotta rikkakasvintorjunnassa onnistutaan.
Lue lisää...
Hallan uhatessa (31.5.2010)
Päivälämpötilat ovat palautumassa kesäisiksi, mutta
lähipäivien sääennusteissa on varoituksia yöhalloista eteläisintä
Suomea myöten. Varhaisperunaviljelmistä suurin osa on jo niin pitkällä
kasvussa, että sadonmenetyksiltä vältytään vain tehokkaalla
hallantorjunnalla. Myös aikaisimmissa taimelle ehtineissä eteläisen
Suomen perunakasvustoissa hallariskit ovat todellisia.
Lue lisää...
Sateet istutusten kiusana (28.5.2010)
Varsinkin Länsi-Suomessa sateet ovat alkaneet haitata
merkittävästi istutusten loppuun viemistä ajallaan. Keskeisillä
perunantuotantoalueilla sateiden myös ennustetaan jatkuvan melko
runsaina pitkälle ensi viikkoon. Perunan istutuksissa ei kuitenkaan
enää kannata viivytellä, sillä jokainen viivästyspäivä lyhentää
syksyllä sadonkorjuuseen käytettävissä olevaa aikaa sekä lisää sadon
laaturiskejä ja pienentää herkästi myös satoa. Sateiden välissä
jokainen poutapätkä onkin nyt käytettävä istutuksiin heti, kun pellot
ovat kuivahtaneet muokkauskuntoon.
Lue lisää...
Ilmastusta sateiden piiskaamille penkeille (26.5.2010)
Eniten sateita saaneilla alueilla jo istutetuilla viljelmillä
taimettuvaa perunaa uhkaa tukehtuminen liikakosteuteen ja
ilmanpuutteeseen. Vakoihin seisomaan jäänyt vesi on poistettava
välittömästi, ja tällaiset pellot mullataan heti, kun niillä pääsee
liikkumaan. Multaaminen palauttaa penkkien muodon ja ilmanvaihdon sekä
pehmittää vakojen pohjat jälleen vettä läpäiseviksi.
Lue lisää...
Helle vaaraksi varhaisperunalle (18.5.2010)
Aurinkoiset hellesäät nostavat varhaisperunaviljelmillä
lämpötilat katteen alla nopeasti vaarallisen korkeiksi. Tietoja on
tullut lähes +60 asteen pintalämpötiloista muovin alla penkissä.
Hellesäiden jatkuessa varsinkin muovikatteet on syytä poistaa
pikaisesti, jotta kuumuus ei kärvennä vasta taimettuneita
perunakasvustoja ja viivästytä pahimmillaan usealla viikolla sadon
valmistumista.
Lue lisää...
Lämpenevä sää tuo istutuskiireet (14.5.2010)
Sää on vihdoinkin lämpenemässä, ja terminen kasvukausi
käynnistynee näinä päivinä suurimmassa osassa maatamme. Samalla
alkanevat yleisesti myös perunan istutukset.
Istutukset kannattaa aloittaa heti, kun pellot ovat kuivuneet
muokkauskuntoon. Liikaan hätäilyyn ei kuitenkaan ole syytä sortua,
sillä märkään maahan istuttamisella ei saada aikaan sadonlisäystä.
Märän maan muokkaaminen lisää kokkareita ja rakennevaurioita, ja myös
perunaseitti suosii tällaisia oloja.
Lue lisää...
Yli-itäminen uhkana (14.5.2010)
Siemenperunan itäminen on tässä vaiheessa vuotta nopeaa.
Istutusten viivästyminen lisää riskiä, että ensimmäisenä idätykseen
otetut ja nopeimmin kehittyvät lajikkeet voivat itää liikaa varsinkin,
jos niitä idätetään paksuna kerroksena kuution laatikossa tai
suursäkissä.
Lue lisää...
Siemenperunan idätys (27.4.2010)
Idätys nopeuttaa perunan kehitysrytmiä ja lyhentää perunan
varsistoa. Idätyksen vaikutus perunan sadontuottokykyyn on sidoksissa
käytettävissä olevaan kasvuaikaan. Parhain hyöty idätyksestä saadaan,
kun kasvuaika on lyhyt. Mitä pidempi kasvuaika on käytettävissä, sitä
pienemmäksi jää idätyksen hyöty.
Lue lisää...
Perunaseitin torjunta (27.4.2010)
Perunaseittisieni vikuuttaa perunan ituja, versojen
maanalaisia osia, rönsyjä sekä mukulanalkuja. Tuleentuvien mukuloiden
pinnalle se muodostaa seittirupea. Seittirupipahkoja jää
kasvinjätteissä peltoon, missä ne säilyvät pari vuotta
tartutuskykyisinä. Tärkein taudin leviämistie on seittirupinen
siemenperuna.
Lue lisää...
|