Seuraa istutusten jälkeen perunan ja rikkakasvien kehitystä ja arvioi
multaustarve. Runsas, hyvälaatuinen perunasato tarvitsee tilavan penkin. Suuri
penkki estää perunoiden vihertymistä sekä suojaa kehittyvää perunasatoa
mukularutolta. Hyvä penkki on muodoltaan pyöreäharjainen ja noin 20 cm
korkea, ja siinä on maata siemenmukulan päällä kymmenisen senttiä.
Tarvittaessa multaa penkit lopulliseen kokoonsa viimeistään
varrenkasvuvaiheessa. Myöhään istutettaessa on viisainta tehdä iso penkki
heti istutuksessa. Runsaiden sateiden jälkeen multaus on hyvä tehdä heti, kun
maa on kuivahtanut käsittelykelpoiseksi. Multaaminen parantaa maan ilmanvaihtoa
ja pehmittää vakojen pohjat jälleen vettä läpäiseviksi.
Jos rikkakasvit on tarkoitus torjua kemiallisesti, penkit mullataan täyteen kokoonsa noin viikko istutuksesta. Maan annetaan asettua ja muodostaa yhtenäinen pinta ennen ruiskutusta. Rikkakasvit ruiskutetaan viikon kuluttua multaamisesta tai vasta, kun peruna on tulossa pintaan. Jos aiot torjua juuririkkakasveja, anna niiden kasvaa rauhassa ruiskutukseen saakka. Mikäli tarvitsee mullata, tee se vasta vasta viikko juuririkkakasviruiskutuksen jälkeen.
Rikkakasviruiskutuksissa kannattaa hyödyntää sateenjälkeiset päivät. Kostealla säällä kehittyvien lehtien vahapeite on ohut, ja ilmaraot ovat auki ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri, mikä edistää torjunta-aineen imeytymistä lehtiin. Kosteaan maahan ruiskutettaessa maavaikutteiset rikkakasvihävitteet estävät rikkakasvien taimettumisen, joten maavaikutteisia aineita voidaan ruiskuttaa jo ennen rikkakasvien taimettumista.
Torjunta-aine kulkeutuu kasviin parhaiten kostealla ilmalla kasvien ilmarakojen ollessa auki. Kuivissa oloissa paras teho saadaan yöaikaan ruiskutettaessa. Päiväruiskutuksissa kuivuuden vallitessa on tarpeen käyttää torjunta-ainetta käyttöohjeen ylimpinä annoksina. Kuivissa oloissa rikkakasvihävitteiden maavaikutus on heikko, ja teho perustuu pääasiassa lehtivaikutukseen. Silloin valikoimattomien rikkakasvihävitteiden ruiskutus kannattaa ajoittaa mahdollisimman lähelle perunan taimettumista, jotta rikkakasvit ehtisivät taimelle. Senkoriin ja Mistraliin kannattaa lisätä Sunoco 11 E/3 -öljyä tehon parantamiseksi. Muun muassa kiertotatar on vaikea torjuttava. Varmimmin se nujertuu tankkiseoksella. Esimerkiksi Basta 1,5 l/ha tankkiseoksena maavaikutteisen aineen kanssa toimii kuivissa oloissa hyvin. Tosin on muistettava, että Bastalla ei ole maavaikutusta, eli se tappaa taimettuneet rikkakasvit, mutta ei estä uusia taimettumasta myöhemmin. Monitor ja Titus eivät ole parhaimmillaan kuivissa oloissa, teho etenkin tatariin ja isohkoihin savikoihin saattaa jäädä heikoksi.
Pohjavesialueilla sallittuja rikkakasvihävitteitä ovat Afalon-neste, Fenix ja Boxer, joiden käyttöaika on ennen perunan taimettumista. Juolavehnää ja hukkakauraa voidaan torjua perunan taimettumisen jälkeen Targa Super tai Agil-valmisteilla. Pohjavesialueiden ulkopuolella juolavehnää voidaan torjua useilla valmisteilla, ja leveälehtisiä rikkakasveja voidaan ruiskuttaa vielä perunan taimetuttua. Osa perunalajikkeista kestää metributsiinia (Senkoria ja Mistralia) pienellä taimella ollessaan. Titusta tai Monitoria voi terästää pienellä määrällä, 100–200 g Senkoria tai Mistralia. Seos tehoaa isoiksi ehtineisiin rikkakasveihin paremmin kuin aineet yksinään. Fambo on lajikkeista herkin, eikä sille pidä käyttää Senkoria eikä Mistralia lainkaan.
Juuririkkakasveja torjuttaessa penkit mullataan viikon kuluessa istutuksesta tai vasta viikko juuririkkakasvitorjunnan jälkeen, jotta juuririkkakasvit saavat kehittyä rauhassa. Valvatin, ohdakkeen ja pähkämön paras ruiskutusaika on, kun versossa on 6–8 lehteä, ja sää on kostea. Titusta käytetään 30–50 g/ha tai Monitoria 20–25 g/ha. Ne pysäyttävät leveälehtisten juuririkkakasvien kasvun, mutta eivät tapa niitä kokonaan. Juolavehnän sopiva ruiskutusaika on 2–3 -lehtivaiheessa. Kuivissa oloissa muut valikoivat juolavehnähävitteet ovat varmempia. Ne ruiskutetaan hieman myöhemmin, suunnilleen juolavehnän nelilehtivaiheessa.
Mekaanisen rikkakasvitorjunnan onnistumiselle on hyvät mahdollisuudet, kunhan ensimmäinen haraus tehdään ajoissa, 7–10 päivää istutuksesta. Silloin siemenrikkakasvit ovat juuri taimettumassa ja repeytyvät hyvin irti. Ensimmäinen haraus tehdään penkin harjaa reilusti madaltaen. Toisen kerran ajetaan 10–14 päivää myöhemmin, jolloin penkit voidaan koota jo täyteen kokoonsa. Rivivälien haraus voi olla tarpeen vielä perunan taimettumisen jälkeen.
Lisää tietoa rikkakasvintorjunnasta on Ajankohtaista perunan kasvinsuojelusta -julkaisussa, joka oli Tuottava Peruna 2/2008 -lehden liitteenä. Sitä saa myös erillispainoksena Perunantutkimuslaitokselta (á 15 €). Torjunta-aineiden käyttöohjeet löytyvät EVIRAn Kasvinsuojeluaineainerekisteristä.