Petlan kokeet 2017

Petlalla toteutetaan kasvukaudella 2017 erilaisia lajike-, lannoitus- ja kasvinsuojelukokeita sekä tilaustutkimuksina että hankkeisiin liittyen. Tässä esitellään julkiset kokeet ja tutkimukset.

Kasvinsuojelu

Perunaruton torjunta tilaustutkimus

Kasvinsuojeluyritysten toimeksiannosta selvitetään uusien sekä markkinoilla olevien rutontorjunta-aineiden ja -ohjelmien tehoeroja perunaruttoon. Ruttopainetta ennakoidaan ja seurataan kasvustoon sijoitetun sääaseman avulla. Kasvuston olosuhdeseurantaa ja ruton havainnointia hyödynnetään reaaliaikaisesti kasvinsuojeluneuvonnassa.

Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience, Berner, Nordisk Alkali, Syngenta

Lehtipoltteen torjunta tilaustutkimus

Kasvinsuojeluyritysten toimeksiannosta toteutettavassa kokeessa selvitetään eri torjunta-aineiden ja -ohjelmien tehoa lehtipoltteen torjunnassa. Kenttäkoe sijoitetaan korkean tautipaineen riskilohkolle, jossa on ollut edellisinä vuosina runsaasti lehtipoltetta.

Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience, Berner, BASF, Nordisk Alkali, Syngenta

Uusien ja vanhojen Dickeya– ja Pectobacterium-lajien analysointi perunoista Suomessa Euphresco-hanke

Hankkeessa pyritään tunnistamaan Suomessa esiintyvät tyvi- ja märkämätäbakteerit sekä niiden kyky aiheuttaa tautia. Lisäksi tavoitteena on varmistaa että käytössä on sellaiset diagnostiset menetelmät joilla kaikki esiintyvät bakteerit voidaan tunnistaa. Tyvi- ja märkämädälle antagonistisen Serratia-bakteerin tiedetään suojaavan perunoita hyvin laboratorio olosuhteissa. Tämän hankkeen puitteissa sen toimivuutta testataan perunanviljelijöille soveltuvilla laitteilla.

Petla toteuttaa hankeen biologisen torjuntamenetelmän testaamisen. Kasvukaudella 2017 seurataan pelto-olosuhteissa muun muassa antagonistibakteerin mahdollista vaikutusta siemenperunan kasvuun ja sadontuottokykyyn.

Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto
Rahoitus: MMM

Ravinteet ja lannoitus

Tärkkelysperunan lisälannoituskokeet tilaustutkimus

Tutkimuksessa selvitetään kasvukaudella annettavan lisäannoituksen vaikutuksia tärkkelysperunan satoon ja laatuun. Toteutetaan kaksi erilaista kenttäkoetta.

Vastaava tutkija: Anna Sipilä
Yhteistyötahot ja rahoitus: Yara Suomi

Turvesuon maanparannuskoe Turvesoiden maanparannushanke

Hankkeeseen ”Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten” kuuluvassa tutkimuksessa selvitetään erilaisten kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä maanparannusaineena ja niiden vaikutusta perunan kasvuun.

Vastaava tutkija: Jussi Tuomisto
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto
Rahoitus: Kaksivuotinen (2017-2018) hanke on saanut rahoituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta, joka on osa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.

Lajikkeet

Tärkkelysperunan lajikekokeet TUOVA-hanke

Tuota valkuaista! -hankkeen puitteissa toteutetaan kahdella paikkakunnalla kokeet, joissa selvitetään tärkkelysperunalajikkeiden eroja proteiinintuotannossa ja yleensä sadontuottokykyä tärkkelys- ja proteiinintuotantoa ajatellen. Lajikevertailun lisäksi kokeissa testataan myös kolmea eri typpitasoa viidellä eri lajikkeella. Kokeet ovat osa TUOVA-hanketta, ja ne ovat saaneet rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Vastaava tutkija: Anna Sipilä
Yhteistyötahot ja rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, yritykset, Luke
EU-logoELY-logo

Lajikkeiden Senkor-herkkyys tilaustutkimus

Kokeessa selvitetään kolmen eri ruokaperunalajikkeen sekä kolmen tärkkelysperunalajikkeen herkkyyttä taimettumisen jälkeiselle Senkor SC 600 rikkakasvien torjunta-aineen vioitukselle sekä vioitusten vaikutus lopulliseen satoon.

Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience

Tärkkelysperunan lajikekokeet Parempaa perunaa pohjoisesta -hanke

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa eri perunalajikkeista, niiden ominaisuuksista eri käyttötarkoituksiin sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) muodostumisesta. Petlan osuudessa keskitytään tärkkelysperunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämiseen.

Vastaava tutkija: Jussi Tuomisto
Yhteistyötahot ja rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto, Luke, Turun yliopisto

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPrint this pageEmail this to someone