Ravinnetaseet puntarissa

Peruna hyödyntää käytettävissä olevan typen tehokkaasti, kunhan muut kasvutekijät ovat kunnossa. Tärkkelysperunalohkojen keskimääräinen typpitase eli typpilannoituksen ja sadon mukana poistuneen typen erotus on pieni, ja usein negatiivinen.

Hyötyä taseista -hankkeessa kerättiin tietoa toteutuneista typpitaseista suomalaisessa peltoviljelyssä. Perunan osalta hankkeessa keskityttiin tärkkelysperunaan. Sen lisäksi tarkastelun alla olivat myös kaura, ohra, kevät- ja syysvehnä, ruis, kevätrypsi, sokerijuurikas ja säilörehunurmi.

Hyötyä taseista -hankkeen loppuraportti on saatavissa netistä:
Linkki: Hyötyä taseista – loppuraportti

Tärkkelysperunan typpitaseet

Tärkkelysperunan keskimääräinen typpitase oli tarkastellussa lohkoaineistossa vain lievästi positiivinen, noin 4 kg/ha. Lannan käyttö nosti liukoisen typen mukaan laskettua typpitasetta muutamalla kilolla.

Todennäköisyys korkeaan typpitaseeseen kasvoi typpilannoituksen noustessa, mutta onnistuneen sadon myötä korkeakin typpilannoitus saattoi tuottaa negatiivisen typpitaseen. Toisaalta vaatimattomallakin satotasolla voidaan päästä pieneen typpitaseeseen, jos typpilannoitusta annetaan vain vähän.

Suurilla satotasoilla ja ympäristösitoumuksen sallimilla lannoitusmäärillä perunan typpitase on lähes aina negatiivinen. Satotason ollessa 40 t/ha, sadon mukana poistuvan typen määrä on 100–120 kg/ha. Huippusadoilla poistuvan typen määrä voi olla yli 150 kg/ha.

Tutkituista kasvilajeista tärkkelysperunan typpitaseet olivat pienimpien joukossa. Korkeimmat typpitaseet olivat syysviljoilla, rypsillä ja sokerijuurikkaalla.

Ei vain ympäristökysymys

Ravinnetaseissa ei ole kyse pelkästään ympäristöasioista. Typen käytön tehokkuus on myös taloudellinen kysymys. Ylenpalttinen lannoitus näkyy suoraan kukkarossa lannoitelaskun muodossa, mutta se voi näkyä myös tulopuolella sadon määrän ja laadun kautta.

Typen käytön tehokkuutta voi parantaa tarkentamalla typpilannoitusta. Toisaalta panostus satotason parantamiseen muiden kasvutekijöiden kautta antaa perunalle mahdollisuuden hyödyntää saatavilla olevat typpivarat tehokkaammin.

Hyötyä taseista -hanke

Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa olivat mukana myös Suomen ympäristökeskus, Perunantutkimuslaitos ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hankkeen rahoitus saatiin Makerasta.

Hankkeen loppuraportin yhteydessä julkaistiin yhteenvetotaulukko, jossa kerätty typpitaseaineisto on luokiteltu viljelykasvien, alueiden, maaluokkien ja lannan käytön mukaan. Yhteenvetoa voi hyödyntää vertailukohtana omia tuloksia arvioidessa.

Aiheesta lisää Tuottava Peruna -lehdessä 2/17 (ilmestymispäivä 21.4.2017)

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInPrint this pageEmail this to someone